Kiirettä pitää

Huhhuh nyt olen ollut niin kiireinen, etten hädin tuskin ole edes konetta ehtinyt aukaisemaan. Viime postauksestakin on vierähtänyt aikaa ja sillä välin onkin tapahtunut vaikka ja mitä! Paljon olisi kerrottavaa, mutta koitan nyt vähän supistaa kuulumisia, jottei postauksesta tule ihan älyttömän pitkää.

Tosiaan viime viikonloppuna olimme Kalajoella venetsialaisissa hyppäämässä. Meillä oli kyllä oikein mukava reissu ja oli ihanaa kun kerrankin oli super hevosenhoitaja, Jutta mukana :) Ei tarvinut itse stressata hevosen varustamisesta jne. Lisäksi Lupu sai jokaisena päivänä hienot sykeröt harjaansa, kun itse en niitä oikein osaa tehdä. Perjantaina tulimme kisapaikalle hyvissä ajoin ja ehdin seurailemaan muiden startteja. Itse hyppäsin ensin ranrat tonnin 1-osakilpailun 110cm:n luokan arvostelulla A.2.0. Verkassa Lupu oli yllättävän kiva ja liikkui hyvin tuntumalla. Yleensä se kisoissa värkkää kokoajan suullaan, mutta nyt se oli koko viikonlopun oikein hyvä. Tosin välillä meinasin mennä hermot, kun Lupu oli taas niin kiinni oikeassa ohjassa. Rata oli ihan jees, jälkeen päin harmitti, kun en kääntänyt lyhyempiä teitä ja tempokin olisi saanut olla reippaampi. Mutta kuitenkin puhdas rata ja sijoitus 8/72 ja vihreä ruusuke kahmittiin mukaan.

Super hoitaja ja hienot letit! ;)

 Päivän toinen luokka oli 130/120cm eli perusrata isompana. Ennen luokan alkua olin ihan hysteerinen, että nauroin vaan ihan kokoajan. Ennen rataa vuorostaan iski kauhia "paniikki", että apuaa minne sitä on oikein ilmoittauduttu! Perusrata meni ihan ok hyvin, hevonen hyppäsi todella hyvin ja rehellisesti kaikki esteet, itse en vaan saanut oikeanlaista fiilistä ja tuntui, että koko rata on vaan yhtä sähläystä. Uusinnassa sitten en kääntänytkään suunnitelmiani teitä, kun edelleenkin itse olin ihan ulalla ja napsastiin yksi puomikin mukaan. Viimeiselle esteelle tuli aika iso kämmi, kun itselläni tuli yhtäkkiä kauhia kiire päästä maaliin ja lähdin puskemaan kohti estettä. Sen seurauksena tulimme huonoon paikkaan, mutta hienosti hevonen pelasti tilanteen, huh. Radan jälkeen oli todella kiukkuinen itselleni ja ihan hävetti kuinka huonosti ratsastin. Jutta ja äiti yritti tulla puhumaan minulle järkeä, ettei rata näyttänyt edes katastrooffiselta. Uskoin heitä vasta sitten, kun sain nähdä videolta ratani ja itse totesin samaa. Loppupeleissä ei estekorkeus tuntunut edes kovinkaan pahalta. Itse pitää vain saada enemmän rutiinia isommista radoista :) Olisimme sijoittuneet luokassa, jos olisin kääntänyt pikkaisen lyhyemmän tien jollekkin esteelle, kun olimme justiin ensimmäisiä ei-sijoittuneita. Mutta turha sitä on alkaa jossittelemaan! ;)

Lauantaina päätin mennä sitten vain yhden luokan eli ranrat tonnin 2.osakilpailun. Jätin 120cm luokan väliin, jottei hevoselle tulisi liian rankka viikonloppu. Eilisen 130/120cm luokan jäleen 110cm näytti säälittävän pieniltä ja helpolta. Tänään itse pääsin paremmin aikaratsastuksen makuun ja sijoitus oli 5/80, ei paha siis ollenkaan! Illalalla venetsialaisten tapaan tietysti oli hieno ilotulitus, mutten itse sitä valitettavasti päässyt kunnolla näkemään. Nimittäin Lupu oli päättänyt hajottaa jabansa seinän ja se piti siirtää toiseen. Hevonen oli todella hermostunut kauhian paukkeen johdosta.

Sunnuntaina oli vuorossa ranrat tonnin 3.osakilapilu ja tällä hetkellä olin viidennellä sijalla yhteispisteissä. 10 parasta pääsi siis iltapäivällä olleeseen finaaliin. Nyt radassa oli oikeaa fiilistä ja pääsin kääntämään hevosta hyvin. Ensimmäinen este ei ihan mennyt putkeen, mutta muuten meni hyvin. Näin ollen sijoituimme tässä luokassa kolmansiksi ja varmistimme pääsymme finaaliin. Tässä välissä olikin useampi tunti aikaa levähtää ja Lupukin vaikutti väsyneeltä rauhattoman yön jäljiltä. Finaalissa ratsastettiin ensin perusrata 110cm ja kaikki jotka saivat nolla tuloksen pääsivät korotetettuun uusintaan. Perusrata meni tosi hyvin ja oli varmaan viikonlopun paras rata. Uusintaan lähdin asenteella, ettei meillä ole mitään menetettävää. Alku meni ihan hyvin, kunnes sarjalle tulimme ihan pohjaan ja a-osa putosi, tämän jälkeen tuli vielä yksi pudotus, kun heppa ei jaksanut nostaa kunnolla jalkojaan. Hevonen kuitenkin yritti parhaansa ja kyllä väsymyksen merkkejä oli havaittavissa. Monta rataahan se hyppäsi viikonlopun aikana.

Tietenkin itseäni harmitti hirmuisesti kaksi pudotusta, mutta aina ei voi onnistua. Tällä kertaa emme tulleet tonnia rikkaampana kotiin! :D Lupukin käveli traikkuun ihan suosiolla, että jes vihdoinkin päästään pois täältä. :)

Tämä viikko on ollut sitten rennompaa ja tällä viikolla onkin tapahtunut vaikka ja mitä. Lupulla mm. kävi hirnuva hammas katsomassa hampaat ja eihän siitä tullut yhtään mitään, kun Lupu olisi pitänyt rauhoittaa. Kuitenkin sen verran hän ehti katsoa, että Lupulla on joskus poistettu sudenhammas ja siitä on jäänyt joku ylimääräinen lerpake sen suuhun, joka vaikuttaa kuulemma todella oleellisesti kuolaintuntumaan. Tässä siis taitaa piileä syy siihen, että miksi Lupu on niin hankala suustaan. Eläinlääkäri ei ole huomannut suussa mitään poikkeavaa, mutta hän löysi heti. Lisäksi Lupun takahampaat ovat niin terävät, että ne ovat hinkanneet ikenen rikki ja suu voi olla aika kipeä. Lerpakkeen saa ainoastaan pois leikkaamalla, joten tämä leikataan pois heti, kun kisakausi loppuu.





Lisäksi Katja kävi eilen "ostotarkastuksessa" ,ponin jaloissa ei ollut mitään vikaa kuvissa. Röntgenissä huomattiin etujaloissa pieni hankosidevamma ja jännetupintulehdus, mutta kuulemma ennuste on todella hyvä. Nyt ponilla on siis 3viikkoa kävelyä ja sitten ravailua ja uudestaan kontrolli. Kuitenkin poni lähtee 11.9 kokeiluun mahdolliseen uuteen kotiin.

 Itse olen ollut tällä viikolla muutaman päivän reissulla Ruotsissa, sukulaisen hautajaisissa. Sen ajan Lupua on hoitanut Jutta. Kiirettä on siis pitänyt ja huomenna olisi sitten vuorossa P-SM kisat, peukut pystyyn! :)

Kun mikään ei onnistu..

Nyt on muutaman viime päivän aikana tuntunut siltä, ettei edes yksinkertaissetkaan asiat tunnu onnistuvan. Tuntuu siltä, että ollaan saatu vähän takapakkia viime aikoina. Lupu on ollut todella hankala ratsastaa sileällä ja heittäytynyt oikein haasteelliseksi. Nyt olen vähän ihmetellyt, että mistä moinen käyttäytyminen johtuu. Voi olla, että hevonen on vain niin uupunut rankasta treenistä ja kisarupeamasta. Täytyy seurailla tilannetta ja katsoa miten hevonen jaksaa. Vielä olisi kolme kisaviikonloppua tulossa putkeen ja sitten saadaan vähän levähtää, kunnes hallikausi alkaa. Jos Lupu näyttää olevan väsynyt, niin Kiuruvesi jätetään varmaankin välistä. P-SM kisat lähestyvät ja toivottavasti siellä pääsemme starttaamaan.

Maanantaina ratsastin lepopäivän jälkeen kentällä. Aloitin käynnissä väistöillä. Tein neliöuraa, jonka tarkoituksena oli tehdä lieviä etuosakäännöksiä. Huomasi heti, että tehtävä oli Lupulle haasteellinen, kun suu alkoi heti venkslaamaan. Ravissa aloitin keventäen ympyrää pienentäen ja suurentaen. Pelkkä ravaaminen tuntumalla oli ihan ylitsepääsemätön ongelma... Yritin sitten kärsivällisesti jatkaa, vaikka hevonen ei liikkunut eteen ja vastusteli tuntumaa minkä kerkesi. Pari kertaa itselläni alkoi keittämään, mutta huomasin, ettei se ainakaan auta asiaa. Laukkakin oli hankalaa, vaikka menin vain ympyrällä tasaista tuntumaa hakien. Loppuvaiheessa laukassa hevonen antautui ja oli sen jälkeen tosi hyvä. Loppuraveissa Lupu tuntui taas tosi hyvältä ja pystyi lopettamaan ratsastuksen hyvällä mielellä, vaikka töitä sainkin tehdä.



Lopuksi tuli ihan kivaa ravia :)

Eteen alas venytys, ihana könötys <3

Tänään oli sitten 1000000 kertaa hankalampaa ja sain ihan itku kurkussa ratsastaa. Aloitin jälleen käyntiväistöillä. Jo käynnissä suun rauhoittuminen vei jonkin aikaa, kun pyysin enemmän pyöreyttä. Aloitin ravissa ihan pelkällä ympyrällä jälleen vaatien vain tuntumaa ja pyöreyttä, sekä aktiivista takaosaa. Eihän siitä tullut sitten yhtään mitään! Hevonen vain vänksläsi suullaan ja vastusteli kuolainta. Lisäksi jos otin lyhemmän ohjan ja pyysin hevoselta vähän pyöreämpää muotoa, enkä vain pää maassa laahausta, niin eihän se suostunut edes liikkumaan eteenpäin. Jos sain Lupun liikkumaan eteenpäin ihan reippasti, niin sitten en saanut tasaista tuntumaa. Päätin kokeilla, että onko laukkaaminen yhtään helpompaa, niin ei todellakaan ollut. Lupu pahimmillaan junttasi paikoillaan ja vähän hypähti pystyyn ja jos pyysin eteen, niin heitteli päätänsä vain taivaisiin.

Korvat höröön Lupu! :D

Tässä vaiheessa alkoi jo epätoivo iskeä, vaikka mitä yritin. Välillä siirryin käyntiin ja raviin, mutta mikään ei auttanut. Meinasin jo luovuttaa, kun kaikki vaan oli niin hemmetin hankalaa, eikä mikään onnistunut. Lopulta kun olin varmaan 40min yrittänyt saada Lupua toimimaan, niin laukkassa vihdoinkin alkoi sujumaan. Pystyin vaatimaan tuntumaa ilman, että suu olisi rauhaton. Päätin kokeilla ravia siinä toivossa, että sekin olisi nyt helpompaa. No eipä ollut.. Taas yhtä hankalaa kaikki. Ei muuta kun takaisin laukkaamaan, mutta nyt alkoi sitten pään viskominen. Kun vihdoin sain sen lopetettua, niin äkkiä siirtyminen raviin ja siiinä Lupu oli nyt ihan hyvä. Vaikka lopuksi sainkin hevosen toimimaan ihan ok hyvin, niin silti ratsastuksen jälkeen suututti hirveästi. En ollut yhtään tyytyväinen, kun yksinkertaisetkin asiat olivat lähes mahdottomia...

Huomenna katson tilanteen mukaan, että mitä teen. Ainakin käyn kentällä vähän pyörimässä siinä toivossa, että sujuisi edes hitusen paremmin.

Kaikki kuvat (c) Olga. Kiitos ihanista kuvista! :) Hyppykuvia Petran treeneistä on tulossa myöhemmin, en viitsinyt kaikkia ängetä samaan postaukseen.

Ei niin onnistunut valmennus

Heips! Tosiian Perjantaina oli Pekan valmennus, joka meni ihan päin persettä. Valmennuksen jälkeen oli tosi turhautunut ja epäonnistunut fiilis, joten täytyy vielä sitten Kalajoella kisoissa pohdiskella onko järkeä mennä kaksi luokkaa päivässä. Varmaankin skippaan ainakin lauantain 120cm:n luokan. Tällöin menisin vain perjantaina isomman luokan eli 130/120cm. Noh katsoo miten hevonen jaksaa/on halukas hyppäämään. Nimittäin valmennuksessa ei ollut kovin halukas hevonen.

Torstaina ratsastin Lupun kevyesti kentällä ilman satulaa. Mikään ei taaskaan tuntunut onnistuvan ja hermot meni useampan otteeseen. Lopulta sain väsättyä jonkin näkösen tehtävän ja tulin sitä molemmissa suunnissa. Johan rupesi sujumaan kun molempien piti keskittyä tehtävään, eikä mihinkään muuhun.

Perajantaina oli pitkästä aikaa Pekan valmennus. Viime kerrasta olikin jo kauan aikaa, kun on ollut niin paljon kisoja. Ensin verryttelin hevosen maneesissa, missä oli huomattavasti viileämpi, kuin ulkona. Pekan tullessa siirryimme kentälle, jossa oli ihan sairaan kuuma! Mittari näytti +25 astetta. Vaidoimme ensin kuulumiset ja sitten Pekka kertoi aika paljon "teoriaa". Kävimme läpi mm kuinka tärkeää on kisoissa keskittyminen ja huolella suunniteltu rata. Radankävelyssä pitää oikeasti pohtia asioita, eikä vain pölöttää kavereiden kanssa.. Tämä viittasi mm siihen kun unohdin Tahkolla radan.. :D Aloitimme hyppelöt ristikolla, jossa tarkoituksena oli harjoitella johtavia ohjasotteita. En oikein 100%:sti älynnyt tehtävää, joten ei oikein sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Sitten tuli ensimmäinen kielto ristikolle?! Itse vähän häkellyin, mutta varmaan en saanut suoristettua hevosta tarpeeksi hyvin. Lisäksi en jotenkin hahmoittanut ponnistuspaikkaa, vaan rupesin hätiköimään jo pienillä esteillä.. Noh Pekan piti hieman selventää minulle tehtävää, niin alkoi se sitten joten sujumaan, kun sain suoristettua hevosen.

Kissa päätti lähteä Pikkaralasta meidän mukaan. Piti käydä nostamassa se pois, kun ei lähtenyt edes auton liikkuessa :D

Seuraavaksi aloimme tulemaan yksittäistä vesimatto-okseria pitkällä ja lyhyellä lähestymisellä. Minun piti taas muistaa suoristaa hevonen, kun sen pää meinaa edelleen olla ihan vinossa. Pekka muistutti kääntämään ulko-ohjalla, vaikka se onkin kiinni sisäohjassa. Kun tämä alkoi sujumaan, niin siirryimme rataan, joka oli aika pitkä ja siinä oli paljon tehtävää. Korkeudeltaa rata oli 120/130cm ja siinä olisi pitänyt olla 11 hyppyä, joista yksi oli kolmoissarja. Noh rata ei alkanut kovin mallikkaasti, ykkönen oli okseri pitkällä lähestymisellä. Tälle aloin vähän puskemaan hevosta, mutta yli mentiin. Kakkonen oli hankalassa paikassa heti kaarteen jälkeen okseri ja siltä suora linja 4 laukkaa pystylle ja 3 laukkaa toiselle pystylle. Kakkoselle hevonen kielsi! Olin itse aika häkeltynyt, mutta johtui varmaan siitä, kun en saanut hevosta suoristettua. Ei muuta kuin uudelleen hieman madallettuna ja pääsimme yli ja tuli iso hyppy. Otin kiinni, jotta mahtuisimme neljällä laukalla pystylle. Hevonen otti väleihin 5 ja 4! Tässä vaiheessa alkoi hälytyskellot jo soimaan ja Pekkakin ihmetteli hevosen haluttomuutta. Madalsimme kaikkia esteitä 110cm:iin ja jätimme radasta kolmoissarjan pois. Ja taas hevonen kielsi kolmannen kerran. Tulimme uudestaan ja nyt laitoin hevosen kunnolla liikkeelle ihan raipan kanssa ja rupesihan siihen tulemaan energiaa. Heti meni paljon paremmin!




Radan jälkeen pidimme palverin Pekan kanssa ja pähkäilimme, että mistä tämä haluttomuus oikein
johtui. Lupuhan on ollut aina halukas hyppäämään, eikä kiletele kovinkaan usein. Yksi syy oli todella lämmin keli ja jo vinkasta tullessaan Lupu oli ihan hiestä märkä. Toinen syy oli varmasti myös muutenkin rankka viikko. Maanantaina oli Petran treenit ja siellä Lupu hyppäsi todella hyvin, keskiviikkona menimme Essin kanssa 2h rankalle  maastolenkille, joka olisi pitänyt jättää tekemättä. Kolmas syy oli se, etten herättänyt hevosta tarpeeksi tehtäviin. Ratsatajan täytyy aina testata hevosen suoritusvire ja herättää hevonen ennen tehtävää. Neljäs syy oli se, etten itsekkään ratsastanut parhaalla mahdollisella tavalla. Noh kaikista me opimme ja Pekka käski antaa hevosella nyt kaksi päivää ihan huilata vaan ja katsoa vasta ens viikolla miltä hevonen tuntuu.

Eilen juoksutin Lupun kevyesti liinassa sivuohjien kanssa käyden kaikki askellajit läpi.

Katjaa kävi  kokeilemassa uudestaan sama ostajaehdokas. Tällä kertaa minä ratsastin ja hyppäsin ponilla ensin. Ovat edelleenkin hyvin kiinnostuneita ponista ja nyt jännityksellä odotamme, että meneekö poni kaupaksi :)

Tänään Lupu sai ihan vapaapäivän. Kävin kuitenkin tallilla tekemässä ruuat ja putsaamassa karsinan.

Lämpimiä kelejä

Heissan! Nyt on ollut täällä Oulun kieppeilläkin ihanan lämpimiä kelejä! Ollaan saatu nauttia auringosta ihan kunnolla :) Tietenkin on heti tämmöiset loistokelit, kun koulut alkaa...

Maanantaina meillä oli Petran treenit. Valmennus alkoi vasta klo 19.30, (tosin oli siitäkin myöhässä) joten treenit oli aika iltasella. Tulimme paikalle hyvissä ajoin ja ehdin tekemään maastossa hyvät alkukävelyt. Kun aikaisempi ryhmä lopetti menin kentälle verkkaamaan itsenäisesti ravissa ja vähän laukassa. Lupu tuntui tosi hyvältä ja kulki mukavan pyöreänä. Petran tullessa vaihdoimme kuulumiset ja aloitimme yhdessä sileäntyöskentelyn. Tällä kertaa teimme todella pitkän verryttelyn ennen hyppyjä. Tietenkin Petran tullessa Lupu aluksi heittäytyi hankalaksi ja vastusteli aika paljon. Lopulta sain Lupun kulkemaan oikein mallikkaasti ja kerrankin sileäntyöskentelykin onnistui hyvin. Ensin teimme ravissa ympyröitä ja kiemurauria väistöineen. Sitten laukassa voltteja ja laukkaväistöjä ja temmonvaihteluita. Jossakin vaiheessa Lupu alkoi jo vähän väsymään ja alkoi heittelemään päätään. Kun lopultakin sileäntyöskentely loppui, niin Lupu oli jo ihan hikinen. Ajattelin, ettei Lupu varmaankaan jaksa hypätä kunnolla ja joudun patistamaan sitä koko ajan eteenpäin.

Arvaukseni meni täysin pieleen ja Lupu oli esteistä ihan intopinkeenä. Aloitimme jumppasarjalla, jossa oli aluksi innari sen jälkeen lyhyt kahen laukan väli pystylle ja loppuun vielä pidempi kahden laukan väli ja okseri. Lupu hyppäsi jumppasarjaa ihan mallikkaasti. Minun piti huolehtia, että Lupu on suorassa, eikä roiku niin paljoa oikeassa ohjassa. Lopuksi viimeinen okseri nostettiin 125cm:n ja itselläni alkoi vähän syke nousta :D Ilmeisesti viime kerrasta, kun hyppäsimme Pekan treeneissä jumppaa, niin on jäänyt vähän itselleni hampaankoloon pientä pelkoa? Silloin lensin 130cm:n okserilla hepan selästä komiasti alas. Kun jumppasarjalla viimeinen okseri lähestyi aloin patistaa hevosta vähän eteen ja menin vähän liikaa liikkeen eteen istunnallani. Hevonen hyppäsi esteen moitteetta, mutta Petra muistutti minua odottamaan rauhassa estettä, eikä alkaa hätiköimään :)



Tämän jälkeen tulimme eri ratoja, jotka sujuivat tosi hyvin, myös pienemmilläkin esteillä! Tulimme myös s-kiemuran muotoista tehtävää, jossa oli kolme estettä ja väleihin piti tulla aluksi 6 ja 6 laukkaa ja lopuksi vähän oikaisten 5 ja 5. Ekalla kerralla tulimme 7 ja 6, mutta muuten meni super hyvin. Viimeinen rata oli korkeudeltaan about 110-130cm ja Lupu hyppäsi sika hyvin. Pitkästä aikaa jäi valmennuksesta super fiilis! Petra sanoi vielä valmennuksen lopuksi, että saamme alkaa pikku hiljaa hyppäämäään 130cm:n luokkia :) Kalajoella menemme sitten ensimmäisen 130/120cm:n luokan.

Tiistaina ratsastin Lupun kevyesti läpi. Aluksi oli jäykkyyttä havaittavissa ja ravi tuntui hankalalta. Laitoin jalkkarit kaulalle ja jatkoin työskentelemistä rauhallisesti. Yhtäkkiä hevonen antoi periksi ja tuntui tosi kivalta. Tein ravissa ja käynnissä väistöjä ja taivutteluita. Laukassa vähän vastalaukkaa. Lopuksi vielä eteen alas ravit ja siihen oli hyvä lopettaa. Loppukäynnit menin kävelemään maastoon Heidin kanssa. Hepat kun saimme hoidettua, niin menimme poimimaan reilu puoli litraa mustikoita ja mussutettiin sitten niitä :)

Tänään menin Essin ja Affen kanssa maastoilemaan. Oli todella kuuma päivä, joten teimme tavallista rennomman reissun. Semmoiset 18km menimme vajaaseen kahteen tuntiin. Meillä oli jälleen todella mukavaa ja hevosetkin tykkäsivät. Molemmat olivat ihan litimärkiä kun pääsimme talliin. Huuhtasin Lupun ja laitoin sille vielä savet jalkoihin.

Seuraavana viikonloppuna ei siis ole kisoja, vaan meillä on ihan vapaa viikonloppu. Ens viikolla on Kalajoella kisat ja menemme perjantaina luokat 110cm (ranrat tonnin osakilpailu) ja 130/120cm, lauantaina 110cm (ranrat tonnin osakilpailu) ja 120cm ja sunnuntaina vielä 110cm (ranrat tonnin osakilpailu) ja jos pääsemme, niin vielä finaaliin.

Uittoreissu

Hellurei! Ääh tajusin juuri, että huomennahan alkaakin jo koulu! Kauheaa, kuin nopeasti kesäloma menikään. Eikä ollut edes mikään kovin lämmi kesä. Jotenkin tuntuu siltä, etten vielä jaksaisi alkaa opiskelemaan, mutta toisaalta on kiva saada vähän jotain rytmiä arkeen. Noh nyt se ahertaminen taas alkaa! Koitan postailla parhaani mukaan 1-3krt viikossa nyt kun koulut alkaa, mutta välillä aika saattaa olla aika tiukilla.

Lauantaina juoksutin Lupun kentällä. ensin ainnoin sen mennä molempiin suuntiin kaikissa askellajeissa ilman sivuohjia. Aluksi Lupu vaikutti aika laiskalta ja ravissa tahditti hiukan. Kun laitoin sivuohjat tahditusta ei näkynyt enään ollenkaan. Eeva hyppäsi Wiwwellä yhtäaikaa vähän kentällä ja siitä Lupu välillä vähän kiihtyi. Muutamaan otteeseen Lupu vetäisi kauheat slaakit ja veteli pukkeja ;) On se kuitenkin paljon rauhoittunut viime vuodesta.. Silloin piti mennä ainostaan sivuohjilla, koska ilman niitä heppa meni vähän liian villiksi. Juoksutuksen jälkeen vielä syöttelin Lupulle vihreää kukkulan päällä selästä käsin.

Tänään meillä oli aamu- ja päivätalli. Olin sopinut Ainon kanssa, että menisimme tänään uittamaan. Kävimme kuitenkin ensin vähän kentällä ilman satulaa ratsastamassa, jotta  huomenna Lupu ei olisi Petran treeneissä ihan rautakanki. (Niin ja muuten Aino ja Katjaponny olivat eilen Pikkaralassa estekisoissa ja saivat hienosti puhtaan radan. Sijoittuivat seitsemänsiksi 65-75cm:n luokassa :))Asiasta kukkaruukkuun äiti lähti meidän mukaan kuvaamaan, tosin äiti jäi kauaksi rantaan, joten videon laatu ei päätä huimaa. Katja oli jälleen ihan mielissään kun pääsi uimaan. Toisin kun Lupu, joka kyseli koko ajan, että onko pakko mennä. Sain Lupun lopulta pienten keskustelujen jälkeen uimaan asti. Sen jälkeen poika halusi koko ajan mennä uudestaan ;) Tosin sillä on joku ihme ongelma, ettei voinut mennä sinne minne minä haluan, vaan suostui menemään ainoastaan vasemmalle.. Lopuksi ravailimme vielä vedessä ja siitähän Lupu ainaskin tykkää (:



Kuten tekstistä tuli jo ilmi, niin huomenna on siis Petran treenit. Treeneistä tulee sitten tiistaina postausta!

Good day, bad day

Heipähei taas kaikkille! Postausväli on vähän pidentynyt viime aikoina, kun uutta materiaalia ei pahemmin ole ollut. Eipä muutenkaan mitään maata mullistavaa ole tapahtunut. Tältä päivältä kuitenkin on jokunen kuva ja vähän videotakin mukana :)

Maanantaina ratsastin Lupun kentällä. En muista enään kovin tarkasti, että mitä teimme, mutta pääasiassa siirtymisiä. Lupu oli jälleen tosi hyvä ratsastaa!

Katjaa kävi kokeilemassa yksi ostajaehdokas. Tykästyivät poniin ja saapa nähdä meneekö poni kaupaksi. Poni pääsisi ainakin hyvään ja rakastavaan kotiin. He tulevat vielä ensi viikolla uudelleen kokeilemaan ponskia :) Toisaalta olisin iloinen, että poni saataisiin myytyä, mutta Katjaa tulisi kyllä hirmuinen ikävä <3 Vaikka Katjalla harvoin ratsastankin, mutta sen kanssa on aina niin huippua tehdä kaikkea kivaa mm. maastoilla, uittaa ja hypätä pieniä esteitä. Mitä olisikaan maastoreissut ilman turbomummo ponia?

Tiistaina Lupu sai vapaapäivän ja itse suuntasin kaupungille. Haimme sieltä Espan meille isän luokse yökylään. Meillä oli todella hauskaa kera poreammeen, leffan ja herkkujen!

Keskiviikkona suuntasimme Espan kanssa maastoilemaan. Essi meni Katjalla ja minä Lupulla. Oli jälleen huippu reissu ja tällä kertaa teimme vähän tehokkaamman maastolenkin. Laukkasimme aika paljon ja pitkissä pätkissä. Maastoreissu kesti 2h ja kilometrejä tuli mittariin 23km :) Tallilla huuhtelin Lupulta hiet pois, venyttelin jalat ja laitoin niihin vielä savet.

Torstaina ratsastin Lupulla koulua kentällä. Kenttä oli vähän märkä, muttei se estänyt meidän menoa. Ratsastan aina mielummin kentällä kuin maneesissa. Tällä kertaa ei sujunut yhtikäs mikään! Itse hermostuin hevoselle ihan turhasta ja siitä alkoikin vasta kunnon tappelu. Ärsytti ihan suunnattomasti, kun ratsastin niin huonosti! Meinasin tulla jopa hevosen selästä alas, kun niin kiukutti ja olisi pitänyt tullakkin.. Ei ratsastettavuus parane yhtään kiukkuisella ratsastuksella ja voimakkailla avuilla. Noh päätin lopulta rauhoittua, kun ymmärsin, että pahennan vain tilannetta. Keksin sitten tehtävän, jota tulimme koko ajan, kun Lupu toimii paljon paremmin, jos ratsastan jotain tiettyä tehtävää. Ja tsadam hevonen toimi! Annoin sitten Lupun vain kävellä vähän aikaa. Normaalisti olisin lopettanut ratsastuksen siihen, mutta päätin vielä jatkaa laukkatyöskentelyä. Lopulta laukkakin rullasi hyvin ja lopetin siihen.

Kävimme myös Päivin kanssa kaupungilla ostamassa vähän kouluun uusia vaatteita + metsästettiin vielä uusia kenkiä, kun mistään ei meinannut tiistaina löytyä. Mukaan tarttui lopulta uudet kengät, toppi, kaksi villapaitaa ja t-paita.

Tänään päätin hypätä vähän Lupulla, kun valmennustakaan ei tällä viikolla ole. Alkuverkassa Lupu oli ok. Ilmeisesti viime kertainen huono ratsastuskerta oli jäänyt molemmille vähän päälle ja jälleen jouduin aluksi keskustelemaan hevosen kanssa muutamaan otteeseen, että miten sitä kuljetaan. Tänäänkään Lupu ei ollut ihan paras mahdollinen ratsastettavuudeltaan. Kentällä oli valmiiksi tehty esterata, joka oli 80cm korkuinen. Aloitin ympyrällä verkkapystyllä. Paikat osuivat aika hyvin, pari kertaa tuli aika lähelle. Tämän jälkeen tulin kolmen esteen pientä rataa niin kauan, kunnes alkoi sujuman. Tässä vaiheessa alkoi taas Lupun ihana puskeminenoikeaan ohjaan, jolloin minun on mahdoton kääntää sitä ulkoavuilla ja hevosen pää on koko ajan vinossa vasemmalle. Tämän ongelman kanssa ollaan taisteltu ihan viime vuodestakin asti. (Katsoin nimittäin vanhoja videoita viime kaudelta ja näytti olevan Lupun pää ihan vinossa) Joka päivä yritän korjata ongelmaa, mutta mikään ei näytä auttavan. Välillä ongelma helpottuu ja välillä taas pahenee. Kaikista parhaiten on auttanut, että esteradalla vain unohdan koko ongelman. Muuten ratsastus menee vain nypläämiseksi ja taisteluksi. Noh pikkuesteet eivät sitten sujuneet yhtään! Itse en vain jaksanut kunnolla keskittyä ja paikat tulivat minne sattuu.... Argghhh! Miksen jaksa koskaan keskittyä pienemmillä esteillä?




Lopulta innostuin vähän nostelemaan esteitä. Yleensä en hyppää ilman valmentajaa isompia esteitä. Nostin esteet 115cm korkeudelle, paitsi kahden laukan sarjan jätin 105cm:n korkuiseksi. Tulin radan ainoastaan kerran ja meni paljon paremmin! Ainoastaan viimeiselle esteelle (sarja) toin hevosen liian lyhyessä laukassa sisään ja b-osa tuli alas. Oli kiva hypätä välillä omallakin kentällä! Muuten en olekkaan koko kesänä hypännyt isompaa rataa kotikentällä :D

Tallissa huuhtelin Lupulta hiet pois ja laitoin savet jalkoihin. Myöskin poika sai "kynsilakat" kavioihinsa ja "huulirasvaa" turpaan. Se on miehinen mies! Harjasin Lupun ihan kunnolla kumisualla, kun minulla oli vielä 1,5h aikaa ennen kuin tultaisiin hakemaan. Venyttelin vielä jalat ja vein hepan takaisin tarhaan. Innostuin vielä putsaamaan meidän kaapin ja Katjan harjapakin, jossa on kaikki linimentit sun muut.

Liebster blog

Sain tämmöisen "haasteen" kolmelta eri bloggaajalta, kiitokset Heidi, Julkku ja Meri !

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi blogia (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikki blogilleen.

Suosikkiblogini, joilla on alle 200 lukijaa, ovat:

1. http://suklaaponeja.blogspot.fi/

2.http://lifeasallu.blogspot.fi/

3.http://essijavallu.blogspot.fi/

4.http://team--crazy.blogspot.fi/

5.http://ponylife-tessa.blogspot.fi/

Uusi ulkoasu

Sain vähän uutta ilmettä blogille! Oli jo aikakin vaihtaa kesäisempään ulkoasuun. Kiitos paljon Tiia ihanasta bannerista! Kertokaahan mitä tykkäätte tästä ulkoasusta, itse ainakin pidän paljon :)

Tahko 3-5.8

Hupsista! Edellisestä postauksesta on kulunut jo viikko. No nyt tulee sitten pika kertaus kuluneesta viikosta kisarapostin kera :)

Maanantaina tuli ihan kunnon sadekuuroja, joten päätin mennä ihan suosiolla maneesiin ratsastamaan. Käynnissä Lupu ei meinannut millään jättää suuta rauhaan. Tein paljon väistöjä ja taivutteluja, eikä hevonen tuntunut millään rauhoittuvan suustaan. Siirryin siis suosiolla raviin ja rupesihan Lupu toimimaan. Vitsit, Lupu ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin tänään! Laukkakin sujui todella hyvin, eikä yhtään ruvennut hankalaksi. Itse muistin ratsastaa pehmeästi, mutta vaativasti ja toimi kyllä. Yleensä ratsastan vain lähinnä ympyröitä, mutta nyt päätin tehdä ihan kunnon tehtävää. Tehtävä meni näin: Laukassa yksi tai kaksi pääty-ympyrää, jonka jälkeen jatkoin uraa seuraten. Seuraavan kirjaimen kohdalla siirryin raviin ja seuraavassa takaisin laukkaan. Sitten laukasta käyntiin ja käynnistä laukkaa. Toisessa päädyssä myös yksi/kaksi ympyrää ja jälleen uraa seuraten. Toisella pitkällä sivulla jokaisen kirjaimen kohdalla tein laukassa voltin. Lupu toimi erittäin kivasti ja työskenteleminen tuntui helpolta. Ainoastaan laukka-käynti siirtymät eivät menneet ihan nappiin, joten näitä pitää siis harjoitella enemmänkin. Loppuraveissa annoin hevosen venyttää kaulansa ihan kunnolla. Ratsastuksen jälkeen oli kyllä niin mahtava fiilis! Harmi kun juuri silloin, kun heppa on aivan super hyvä, niin ei tietenkään ole kameraa mukana...

Kissanpäivät ;)

Tiistaina lähdimme Heidin ja Lauran kanssa uittamaan hevosia. Lupu välillä vähän junttasi paikoilleen, mutta sain sen kuitenkin uimaan asti. Oli jälleen tosi kivaa! :)

Keskiviikkona käytin Lupua vain kävelykoneessa, joten heppa sai viettää rennomman päivän-

Torstaina lähdimme siis Tahkolle kisailemaan. Perillä hortoilimme missä sattuu, kun navigaattori ohjasi väärin...  Jaba-alue oli yllättävän kaukana kisapaikasta, eikä ollut kovinkaan hääppönen. Saas nähdä mennäänkö enään sinne kisailemaan, kun oli kyllä aika kehnosti suunniteltu järjestelyt. Niistä ei sen enempää..

Kävin ratsastamassa Lupun illemmalla verkkakentällä. Aluksi vähän jännitti suullaan, kun vähän jännitti uudessa paikassa. Vitsit kun Lupu oli taas niin kiva ratsastaa, toimi pienillä pidätteillä, eikä vastustellut. Tein paljon siirtymisiä ja lopuksi irroittelin ravissa ihan kunnolla.

Perjantaina aloitimme 110cm luokalla. Verryttelyssä Lupu oli ihan ok, ehkä hieman laiskahko. Radalla etenimme sitten vähän alitemmossa. Olisimme pystyneet paljon nopeampaankin suoritukseen, mutta aikamme riitti lopulta toiseen sijaan.




110cm jälkeen oli vuorossa 120cm luokka. Arvostelu oli C, eli virhepisteet muutettiin ajaksi.
Verkassa en nähnyt yhtään paikkoja esteille. Ratakaan ei alkanut ihan mallikkaasti, kun heti ensimmäinen este putosi. Loppurata meni sitten vähän semmoisella fiiliksellä, että ihan sama.. Etenimme kuitenkin paremmin mitä edellisessä luokassa, mutta ponnistuspaikat menivät ihan mönkään. Muutama lähti todella kaukaa ja trippelille tulimme ihan juureen jne. Ei siis paras mahdollinen rata!



Lauantaina oli sitten vuorossa meidän ensimmäinen 125cm luokka! Hitsit kun jännitti hulluna ja olin ihan hermona radantutustumisessa. Radalla oli jumalattoman kokoisia oksereita ja yksi oli ainakin 130cm korkea, ellei isompikin... Noh ihan turhaa hermoilin, nimittäin hevonen hyppäsi super hyvin!! Teki semmoisia jättiloikkia, että kuski joutui tekemään kunnolla töitä pysyäkseen selässä. Noh olin varmaankin niin tohkeissani, kun pääsin uusintaan asti, joten unohdin radan... Hyppäsin väärän esteen ja siitä tuli tietenkin toiselta vaiheelta hylsy.. Ääh että otti päähän! Vielä kun meni niin sika hyvinkin. Jätin kolme estettä välistä ja ilmeisesti halusin väkisin hypätä sen jumalattoman kokoisen okserin. Okserille mentäessäni ajattelin vielä, että apuaaa nyt se tulee ja tietenkin tyhmänä lähdin puskemaan kohti estettä. Vieläpä kun kaveri oli juuri sanonut, että älä sitten ala puskemaan sille okserille. Noh paikkahan tuli ihan pohjaan ja kiltti hevonen hyppäsi esteen ottaen takapuomin alas. Moni heppa olisi kyllä kieltänyt. Esteen jälkeen vihellettiin ja älysin, että olin hypännyt väärän esteen. Olin kuitenkin rataan todella tyytyväinen, vaikka itse mokasinkin uusinnassa ;)



Sunnuntaina minun olisi pitänyt hypätä 120cm luokka, mutta juuri ennen luokan alkua alkoi kunnon kaatosade ja kentän pohja meni todella huonoksi. Päätin sitten olla starttaamatta ollenkaan. En halunnut mennä riskeeraamaan hyppäämällä huonolla pohjalla. Edellisessä luokassa oli nimittäin jollakin hevosella lähtenyt hypyssä takajalat alta.. Pääsimme sitten lähtemään kotia kohden ajoissa. Tällä kertaa kokonaispotti jäi vähän pieneksi, mutta 125cm rataan sain olla tyytyväinen :)

Seuraavat kisat onkin vasta kolmen viikon päästä Kalajoella, joten saamme vähän levähtää kisarumbalta (: Treeneissä kuitenkin käymme varmaankin pari kertaa ennen kisoja.